Tutkimuksen  työskentelyhypoteesina on se, että Suomen helluntaiherätys on  sivuuttanut Ilmestyskirjan tulkinnassaan joitakin hermeneuttisen  lähestymisen perusteita, jotka muiden raamatunkirjojen tulkinnassa on  tavallisesti huomioitu.  Tutkimus rajoittuu tutkimaan seuraavien aiheiden hermeneuttista käsittelyä:  Ilmestyskirjan kirjoitusajankohdan kontekstia, Ilmestyskirjaa apokalyptiikkana ja Raamatun profetiana.
Ensin tutkimus selvittää käyttämäänsä hermeneuttista tulkintaprosessia, joka sisältää eksegeesin.  Sen  jälkeen esitellään Ilmestyskirjan tulkintahistoria ja synnyttämät  tulkintamallit. Tämän jälkeen määritellään Suomen helluntaiherätyksen  Ilmestyskirjan tulkintamalli.  Se on futuristinen, johon liittyy dispensationalismi, pretribulationalismi sekä premillennialismi. 
Ensimmäisenä  pääkohtanaan tutkimus esittelee lukijalle Ilmestyskirjan kontekstin  todeten, että Suomen helluntaiherätys on tulkinnassaan sivuuttanut sen.  Toisena  pääkohtanaan tutkimus esittelee apokalyptiikan, puolustaa  Ilmestyskirjaa apokalypsina ja toteaa, että Suomen helluntaiherätyksen  tulkinta ei tunnista Ilmestyskirjaa apokalyptiikkana. 
Kolmantena pääkohtanaan tutkimus määrittelee Ilmestyskirjan Raamatun profetian valossa.  Tutkimus  näkee Ilmestyskirjan edustavan Raamatun profetiaan liittyvää  apokalyptiikkaa, mutta käsittelee sen sisältämän Raamatun profetian  erikseen.  Tutkimus toteaa, että  Suomen helluntaiherätys tulkitsee Ilmestyskirjan sisältämän profetian  tulevaisuuteen kaventuneena Raamatun profetiana. 
Tutkimuksen  lopputuloksena todetaan, että Suomen helluntaiherätys on laiminlyönyt  Ilmestyskirjan tulkinnassaan työskentelyhypoteesissa esitellyt  hermeneutiikan osa-alueet.  Tutkimus päättyy tutkimustuloksista nousevan Ilmestyskirjan sanoman esittelyyn sekä eskatologian määrittelyyn.
 
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti