Historiallinen näkökulma
Ilmestyskirja kattaa koko kirkkohistorian alkuseurakunnasta Jeesuksen toiseen tulemukseen asti. Näkökulman kannattajien suurin ongelma on se, että kirkkohistoria pitenee koko ajan ja tulkittavia tapahtumia tulee siten jatkuvasti lisää. Tulkinnalle on tyypillistä nähdä paavinvalta Ilmestyskirjan pedon valtana. Nykyisin vähäisintä kannatusta saava näkökulma, mutta suosionsa päivinä kannattajia olivat uskonpuhdistajat Luther, Wycliffe, Calvin ja myöhemmin Spurgeon.
Aikahistoriallinen eli preteristinen näkökulma
Ilmestyskirja on jo suurelta osin toteutunut kirkkohistorian ensimmäisinä vuosisatoina kirjoittamishetken jälkeen. Näkökulma jakaantuu kahteen haaraan, sekä perinteiseen että eksegeetikkojen preterismiin.
Eksegeetikot eli Raamatun alkuperäisen kirjoitushetken merkityksen tutkijat ajattelevat Johanneksen kuvaavan oman aikansa tilanteita vertauskuvien ja symbolien kautta. Mitään tulevaisuuden toteutumaa tekstille ei siis välttämättä tarvitse odottaa. Perinteiset preteristit uskovat Ilmestyskirjan olevan kirjoitettu ennen vuotta 60 jKr. ja ennustavan Jerusalemin ja Rooman tuhon sekä Jeesuksen toisen tulemuksen. Oman aikansa lukijoita kirja rohkaisi kestämään vainoissa.
Näkökulma ottaa huomioon tekstin merkityksen alkuperäisille lukijoille, ja painottaa sitä, että Johannes ei saanut sinetöidä kirjaansa, koska tekstin tapahtumien toteutuminen oli lähellä (Ilm. 22:10). Isaac Newton oli preteristisen näkökulman edustaja.
Futuristinen eli tulevaisuuspainotteinen näkökulma
Futuristinen tulkinta on vapaissa suunnissa niin suosittu, että harva tietää vaihtoehtoisista tavoista tulkita Ilmestyskirjaa. Tunnetuimpia näkökulman kannattajia ovat maailmalla C. I. Scofield, J. Walvoord, H. Lindsey ja Suomessa Hartonen, Meller, Kokkonen ja Kuosmanen. Näkökulma jakaantuu tavalliseen futurismiin ja dispensationalismin sävyttämään futurismiin. Dispensationalismi näkee lopunaikaan liittämiensä tekstien osoittavan, että Jumalalla on Israelille ja seurakunnalle erilaiset suunnitelmat lopulliseen pelastukseen.
Näkökulman mukaan kaikki Ilmestyskirjan kolmannen luvun jälkeinen teksti liittyy tulevaisuuteen. Futuristit ajattelevat Ilmestyskirjan etenevän aikajärjestyksessä, mutta kuvaavan kolmannen luvun jälkeen vain meidän aikamme välitöntä tulevaisuutta. Ongelmana on toteutumattomien tulkintojen päivitys.
Idealistinen eli hengellinen, allegorinen tai symbolinen näkökulma
Ilmestyskirjan tekstillä ei ole yhtä tiettyä toteutumaa, vaan se kuvastaa ajattomia ilmiöitä ja yhä uusiutuvia teemoja. Näkökulman kannattajien mielestä Ilmestyskirjan tapahtumat antavat hengellisiä oppitunteja periaatteista, joita ilmenee yhä uudestaan historian varrella. Periaatteita ovat esimerkiksi hyvän voitto pahasta, Kristuksen voitto Saatanasta ja Jumalan hallinta kaikkina aikoina.
Näkökulman etuna on Ilmestyskirjan tekstien rohkaiseva ja rakentava merkitys kaikille sukupolville kaikkina aikoina. Näkökulman kannattajia ovat myös monet futuristit, kuten G. E. Ladd ja R. H. Mounce, jotka täyttävät päänäkökulmansa aukkoja tällä näkökulmalla.
Hermeneuttinen näkökulma
Nykyisin Ilmestyskirjan tulkitsijoilla on tapana yhdistää Raamatun tulkinnallisesti terveimmät osat preteristisestä, futuristisesta ja idealistisesta näkökulmasta. Tällöin on myös suosittua jättää tulkintamalli nimeämättä tai antaa sille oma nimi. Näkökulma korostaa tekstin merkitystä alkuperäisten vastaanottajien ja lukijoiden tilanteessa ja johtaa siitä ajattomia, kaikille sukupolville merkittäviä sovellutuksia. Ilmestyskirja tulkitaan kirjallisuuslajiltaan vertauskuvien ja symbolien kautta sanomansa välittäväksi apokalyptiikaksi, joka on ajaton rohkaisun, kehotuksen ja varoituksen sana kilvoittelijoille. Näkökulman edustajia ovat esimerkiksi Bruce M. Metzger ja Suomessa allekirjoittanut.
REPRIPUTINONALISMI – VAI MIKÄ SE OLI? VAIVANAIKAAN LIITTYVÄT MALLIT
Pretribulationalismi (pre = ennen, tribulation = vaiva, ahdistus)
Tämän näkemyksen kannattajat uskovat Kristuksen toisen tulemuksen olevan kaksiosainen. Ensimmäinen, ns. salainen tempaus, tapahtuu ennen suurta vaivanaikaa (seitsemän vuoden ajanjakso), jossa Antikristus hallitsee. Tämän jälkeen uskovat viettävät Karitsan häitä, mutta palaavat Kristuksen kanssa murskaamaan pahan ja perustavat tuhatvuotisen valtakunnan maan päälle. Raamatusta poimitaan paikkoja, joiden mukaan uskovat eivät koe suurta ahdistusta (1. Tess. 1:10; 5:9, Room. 5:9). Näkemys liittyy dispensationalismiin.
Posttribulationalismi (post = jälkeen)
Tämän näkemyksen mukaan Kristuksen toinen tulemus on kertaluonteinen, eli Hän palaa vain kerran takaisin suuren vaivanajan jälkeen. Raamatusta poimitaan kohdat, joiden mukaan uskovat kokevat ahdistuksen (Matt. 24:9, 21, 29; Ilm. 7:14). Näkemys liittyy futurismiin tai historialliseen tulkintaan, muttei koskaan dispensationalismiin.
Midtribulationalismi (mid = keskellä)
Tämän näkemyksen kannattajat uskovat Kristuksen toisen paluun ensimmäisen vaiheen olevan vasta suuren vaivanajan puolivälissä. Uskovat joutuvat kokemaan kolme ja puoli vuotta vainoja, mutta Kristuksen tulemuksen ja seurakunnan poisoton jälkeen ne yltyvät. Näkemys yhdistää raamatunkohdat, jotka kertovat uskovien kokevan suurta ahdistusta ja toisaalta säästyvän siltä. Näkemys liittyy dispensationalismiin.
TUHATVUOTISOPIN ELI MILLENIALISMIN ERI MUODOT
(mille = tuhat vuotta, annus = vuosi)
Premillenialismi (pre = ennen)
Jeesuksen toinen tulemus tapahtuu ennen kirjaimellista tuhatvuotisen valtakunnan perustamista maan päälle, jonka jälkeen luodaan uusi taivas ja uusi maa. Vapaiden suuntien vallitseva tulkinta eli dispensationalistinen premillenialismi eroaa perinteisestä premillenialismista uskoessaan, että Kristuksen tulemus on kaksiosainen ja että kansallisella Israelilla on suuri rooli Jumalan lopunaikojen ohjelmassa. Näkemys liittyy sekä historialliseen näkökulmaan että usein futurismiin.
Postmillenialismi (post = jälkeen)
Jeesuksen toinen tulemus tapahtuu vasta maan päälle perustetun tuhatvuotisen valtakunnan jälkeen, jonka seurakuntien evankeliointityö mahdollistaa. Tehokkaan evankelioinnin seurauksena ajatellaan suurimman osan ihmisistä kääntyvän, jonka seurauksena maailmassa vallitsee rauha. Jeesus tulisi tämän jälkeen vain kerran perustaen uuden taivaan ja maan. Näkemys liittyy joskus preterismiin.
Amillenialismi (a = ei ole)
Amillenialismit tulkitsevat Ilmestyskirjan 20. luvun mainitseman tuhatvuotisjakson viittaavan vertauskuvallisesti pitkään ajanjaksoon, joka on Kristuksen ensimmäisen ja toisen tulemuksen välillä tai olevan symbolinen kuvaus ikuisuudesta. He toteavat, että Raamatun ainoa maininta tuhannen vuoden jaksosta sijaitsee Ilmestyskirjassa vertauskuvallisen tekstin keskellä, joten on luonnollista tulkita ajanjakso myös vertauskuvallisesti, ei kirjaimelliseksi tuhanneksi vuodeksi. Näkemys liittyy sekä preterismiin että usein idealismiin.
JULKAISTU OSANA ISOMPAA KOKONAISUUTTA RISTIN VOITTO -LEHDESSÄ 23.8.2008
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti