Tutkimuksen työskentelyhypoteesina on se, että Suomen helluntaiherätys on sivuuttanut Ilmestyskirjan tulkinnassaan joitakin hermeneuttisen lähestymisen perusteita, jotka muiden raamatunkirjojen tulkinnassa on tavallisesti huomioitu. Tutkimus rajoittuu tutkimaan seuraavien aiheiden hermeneuttista käsittelyä: Ilmestyskirjan kirjoitusajankohdan kontekstia, Ilmestyskirjaa apokalyptiikkana ja Raamatun profetiana.
Ensin tutkimus selvittää käyttämäänsä hermeneuttista tulkintaprosessia, joka sisältää eksegeesin. Sen jälkeen esitellään Ilmestyskirjan tulkintahistoria ja synnyttämät tulkintamallit. Tämän jälkeen määritellään Suomen helluntaiherätyksen Ilmestyskirjan tulkintamalli. Se on futuristinen, johon liittyy dispensationalismi, pretribulationalismi sekä premillennialismi.
Ensimmäisenä pääkohtanaan tutkimus esittelee lukijalle Ilmestyskirjan kontekstin todeten, että Suomen helluntaiherätys on tulkinnassaan sivuuttanut sen. Toisena pääkohtanaan tutkimus esittelee apokalyptiikan, puolustaa Ilmestyskirjaa apokalypsina ja toteaa, että Suomen helluntaiherätyksen tulkinta ei tunnista Ilmestyskirjaa apokalyptiikkana.
Kolmantena pääkohtanaan tutkimus määrittelee Ilmestyskirjan Raamatun profetian valossa. Tutkimus näkee Ilmestyskirjan edustavan Raamatun profetiaan liittyvää apokalyptiikkaa, mutta käsittelee sen sisältämän Raamatun profetian erikseen. Tutkimus toteaa, että Suomen helluntaiherätys tulkitsee Ilmestyskirjan sisältämän profetian tulevaisuuteen kaventuneena Raamatun profetiana.
Tutkimuksen lopputuloksena todetaan, että Suomen helluntaiherätys on laiminlyönyt Ilmestyskirjan tulkinnassaan työskentelyhypoteesissa esitellyt hermeneutiikan osa-alueet. Tutkimus päättyy tutkimustuloksista nousevan Ilmestyskirjan sanoman esittelyyn sekä eskatologian määrittelyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti