Jotkut tutkijat eivät tunnusta Ilmestyskirjaa apokalyptiseksi kirjaksi ollenkaan. Heidän mielestään apokalyptikot tyypillisesti nostavat Jumalaa vastustavat kosmiset voimat kärsimyksen lähteeksi -näkökulma, jota ei löydä Ilmestyskirjasta. Israelin ja juutalaisuuden käsitys kärsimyksestä oli perinteisesti Jumala-lähtöinen. (WBC 1997, lxxxviii). Yhden valitun kohdan perusteella ei kuitenkaan voi määritellä kirjallisuuslajia, sillä Ilmestyskirjasta löytyy useita apokalypsia tukevia piirteitä.
Myös seikka, että Ilmestyskirja ei ole apokalypsien tapaan pseudonyymi (peitenimellä kirjoitettu), epäilyttää niitä, jotka saattavat muuten myöntää apokalyptiikan esiintymisen muissa kirjoituksissa. Selitys tähän saattaa olla se, että Ilmestyskirja on kristillistä apokalyptiikkaa. Toinen kristillinen apokalypsi, Hermaan Paimenkaan, ei ole pseudonyymi. Toisekseen pseudonyymisyys ei ollut vain apokalyptinen ominaisuus, vaan sitä esiintyi kaikessa muussakin antiikin kirjallisuudessa (WBC 1997, lxxxvii).
Fee toteaakin pseudonyymisyyteen liittyen, että "Johannes näkee aikakauden lopun toteutuvan 'jo nyt / ei vielä', ja ehkä tästä syystä hänen ei tarvitse olla pseudonyymi. Hän ei, toisin kuin juutalaiset edeltäjänsä, vain ennusta lopusta vaan tietää lopun ajan jo alkaneen Jeesuksen ja Hengen tulon myötä." (Fee 1996, 300.)
On myös väitetty, että apokalyptiikka on vasta 1900 -luvulla kehitetty näkemys, joka tästä päivästä pakotetaan heijastumaan menneisyydessä. Toisaalta nämä kriitikot usein esittävät myös eskatologian kuuluvan samaan myöhäsyntyiseen kategoriaan. Esimerkiksi Malinan määritelmän mukaan Ilmestyskirja onkin "astraaliprofetiaa", ei eskatologinen kirja. Osittain vastauksena näihin "myöhäsyntymisväitteisiin" voidaan todeta, että "apokalypsis" nimeä käytettiin alun perin monien kirjojen titteleissä. (WBC 1997, lxxxix.) Vaikkakaan se ei ollut lajinimi, sen käyttö on aikanaan usein viitannut kirjoittajan tapaan järjestellä sanomansa luettavaan muotoon.
Kritiikin perusteet eivät ole kovin vakuuttavat. Vaikka ajatusta Ilmestyskirjasta apokalyptiikkana lähestyisi negatiivisesti, jo Ilmestyskirjan sisältö riittää antamaan perustelut sen esittelyyn apokalyptiikkana (LIITE 5). Lisäksi kaikki merkittävät kristillisen kirjallisuuden ja historian edustajat käsittelevät ja esittelevät apokalyptiikkaa joko erikseen tai Ilmestyskirjan yhteydessä.
Yhteenvetona voi todeta, että huolimatta profetian ja apokalyptiikan samankaltaisista piirteistä voimme käsitellä niitä erikseen. Ilmestyskirjan tulkinnan kannalta Ilmestyskirjan ymmärtäminen apokalyptiikan, samoin kuin Raamatun profetian tuomien erityispiirteiden ja niiden yhteisten tarkoitusten kautta, on tärkeää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti