Ristin Voitto 15.11.2006 ja Rauhan sanomia 1/2007
Ehtoollisaineiden nauttimisjärjestys on vakio. Seurakunnalle tarjoillaan ensin leipä ja sen jälkeen viini. Käytäntö perustuu Raamatun teksteihin, joissa kuvaillaan ehtoollisenviettoa (Luuk. 22:19-20; 1. Kor. 11.23-25). Vanhan ja Uuden testamentin käytäntöjen taustalla lienee myös maalaisjärki: palan jälkeen on hyvä nauttia painiketta.
Ehtoollisaineiden koostumus ei ole vakio. Ehtoollisen jakamista aineiden alkuperäisten koostumusten mukaisesti ei ole koettu kovinkaan tärkeäksi. Suomessa eniten keskustelua on herättänyt viinin alkoholipitoisuus. Uusia vaatimuksia ehtoollisaineille ovat tuoneet nykyisin yleistyneet erityisruokavaliot ja yliherkkyydet.
Jeesus opetuslapsineen nautti pääsiäisaterian yhteydessä juutalaisen perinteen mukaisesti punaviiniä, jota oli laimennettu suhteessa yksi osa viiniä, kaksi osaa vettä. Leipä oli happamatonta eli ilman hiivaa paistettua vaaleaa leipää, sillä hapatuksen ajateltiin kuvaavan syntiä ja katkeruutta.
Eri seurakuntien ehtoollistilanteissa nauttimat aineet vaihtelevat runsaasti. Leipä saattaa olla hiivalla nostatettua pullaa tai pieniä suolakeksejä, viininä saatetaan nauttia keinotekoisesti makeutettuja tiivistemehuja. Aineiden yhteinen piirre on oikeastaan vain se, että juoma on punertavaa ja pureskeltava vaaleaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti