tiistai 18. lokakuuta 2011

Petoja ja merkkejä - Ilmestyskirjan tulkintaa -kirjan esipuhe



Ilmestyskirjan pedon merkki ja pedon luku ovat kautta aikojen kiehtoneet Raamatun lukijoita. Eikä ihme, sillä kirja itse haastaa lukijan, jolla on ”ymmärrys”, laskemaan pedon luvun (13:18). Lieneekö tämä kehotus vaikuttanut sen, että kaikkina vuosisatoina on löytynyt lukuisa joukko innokkaita yrittäjiä, jotka ovat tarmokkaasti ryhtyneet laatimaan laskelmia mysteerin ratkaisemiseksi? Pedon luvun ja merkin pohtijoita on ilmaantunut erityisesti aikoina, jolloin suuret sodat ja luonnonkatastrofit ovat ravistelleet ihmiskuntaa.
Ei myöskään ole ihme, että pedon merkki on ollut jatkuvan kiinnostuksen aihe, sillä Ilmestyskirjan kirjaimellisen tulkinnan mukaan tietyssä maailmanhistorian käännekohdassa kauppaa käyvien ihmisten pitää ottaa merkki oikeaan käteensä ja otsaansa. Niillä taas, joilta merkki puuttuu, ei ole lupaa ostaa eikä myydä (13:17). Jokainen joutuu siis valinnan paikalle: joko hyväksyä merkki tai torjua se. Entä mitä tapahtuu niille, jotka kieltäytyvät valitsemasta pedon merkkiä? Entä miten käy niille, jotka valitsevatkin toisin? Näitä kysymyksiä ovat monet pohtineet.
Koska Ilmestyskirja on osa Raamattua, sen tulkintaa hallitsevat samat säännöt, joita käytetään myös muiden Raamatun kirjojen tulkinnassa. Jokaisella Raamatun kirjalla on oma erityistulkintansa riippuen siitä, mihin kirjallisuudenlajiin se kuuluu. Ilmestyskirja kuuluu apokalyptiseen kirjallisuuteen, joten sillä on omat tulkinnan sääntönsä.
Juha Partanen seuraa apokalyptisen kirjallisuuslajin tulkinnan sääntöjä ja antaa lukijalle ensin selkeän kuvan siitä historiallisesta tilanteesta, jossa kirja on kirjoitettu. Alkuperäisen tilanteen ymmärtämistä ja merkityksen löytämistä on pidettävä avaimena Raamatun tekstien terveeseen tulkintaan. Ilman tätä lähtökohtaa minkäänlaista onnistunutta sovellusta nykyhetkeen lukijan tuskin on mahdollista edes löytää. Kirjan toinen merkittävä etu on siinä, että Partanen esittelee joukon erilaisia Ilmestyskirjan tulkintamalleja, joita on käytetty menneinä vuosisatoina. Näitä malleja vertaillen tarkkaavainen lukija pystyy rakentamaan hyvän kokonaisnäkemyksen Ilmestyskirjan tulkinnan kirjavuudesta, mikä kenties varjelee häntä tekemästä liian nopeita päätelmiä lukemastaan.
Mielestäni Juha Partanen käsittelee valitsemaansa aihetta tasapainoisen terveesti ja johdonmukaisesti, ja uskon, että lukija saa teoksen luettuaan Ilmestyskirjasta selkeästi positiivisen ja rohkaisevan kuvan. Sitä monet Ilmestyskirjan selitysteokset eivät valitettavasti ole pystyneet antamaan. Ovatpa jotkut selittäjät intoutuneet sepittämään Ilmestyskirjan pohjalta eskatologisia kauhutarinoitakin. Partanen ei ole käsitellyt aihettaan sensaatiohakuisesti, ja lukijalla tuskin tämän kirjan lukemisen jälkeen on sekava ja hämmentynyt olo. Ilmestyskirjan tarkoitushan on synnyttää turvallisuudentunnetta ja uskoa Jumalaan, joka hallitsee kaikkea ja on läsnä siellä, missä on vaikeaa. Tässä kirjoittaja on onnistunut. Kirja sopii mainiosti oppikirjaksi kaikenikäisille.

Jouko Ruohomäki
Opetusneuvos

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti