Vilho Hartonen oli helluntailainen opettaja, jonka vaikutus ulottui yli herätysliikkeen rajojen myös muihin vapaisiin suuntiin, kuten esimerkiksi Suomen Vapaakirkkoon. Hartosen voidaan sanoa popularisoineen, eli juurruttaneen dispensationalistisen lopun aikojen ja Ilmestyskirjan tulkintatavan laajalti seurakuntalaisten mieliin 50-60 -luvuilla. Hänen ajattelunsa kristallisoitui kirjassa "Mitä pian tapahtuu?".
Nyt Kuva&Sana on julkaissut uusintapainoksen tästä Hartosen viisikymmentäluvun klassikkoteoksesta. Painokseen on liitetty myös Hartosen teksti "Kristus kaikkeni", joka sisältää varmasti monille hartoslaisillekin eskatologian oppi-isänsä tuntematonta ajattelua ja tekstiä.
Mielenkiintoa herättää myös etukannen esittelyteksti: "Isien profeetallinen usko ajankohtaisklassikko." Tämä johtaa ajatukseen: "Onko Hartonenkin kirkkoisä?"
 |
Nyt se tapahtuu! Kristilliseen kenttään - tarkemmin helluntaikirkkoon - on muodostumassa uusi kirkkoisien sukupolvi. |
Ajatus Hartosesta kirkkoisänä, ainakin suppeammassa helluntaikirkollisessa merkityksessä, voisi kyllä toimia. Hartosen merkityksestä kertoo se, että hänen tekstejään on jo alettu tutkia akateemisella tasolla Hänen ajatuksistaan ja opetuksistaan keskustellaan ja niiden perusteista väitellään yhä, monta kymmentä vuotta niiden julkitulon jälkeen.
Kymmenet vuodet ovat pitkänä aikana suhteellinen käsite. Pitkän tuosta ajasta tekee vasta niiden asettaminen helluntaiherätyksen vain satavuotiasta "kirkkohistoriaa" vasten.
Hartosen opetukset ovatkin lähes brändi siinä mielessä, että vaikka henkilö ei tiedä tarkkaan mitä Hartonen opetti, niin hän voi sanoa, että kyllä "se" Hartosen opetus on syytä säilyttää muuttumattomana, koskemattomana ja syvästi kunnioitettuna.
Traditio alkaa vaikuttaa jo niinkin tuoreissa kuin satavuotiaissa "Sola Gratia, Sola Scriptura" -liikkeissä?
